Kesäkuntoon 2020

Nyt kun sitten olis aika kesäkunnon, niin voin kertoa, että kaukana siitä ollaan. Niinkuin tuossa aiemmin totesin, että pitäis olla hyvässä kunnossa ja näyttää hyvältä, että deittimarkkinoilla olis edes jotenkin vientiä, ilman akateemista koulutusta. Käydessäni sitten eilen salilla, ekan kerran muutamaan viikkoon ja sparraajana oli jokseenkin hyvässä kunnossa oleva nuori mies, joka lupautui minua hiukan potkimaan eteenpäin, peilistä minua katsoi kohta keski-ikäinen pyylevä nainen. Mitä helvettiä, kuka tuo, välähti mieleeni. No, minähän se olen, tunnistin vaatteista ja kasvoista...
Pitäisi vissiin alkaa miettimään tosissaan, että mitä sitä suuhunsa mättää, koska te jotka sanotte, että pitää liikkua enemmän kuin kuluttaa, puhutte paskaa. Ei riitä kuulkaa 10-14 tuntia viikossa liikuntaa mihinkään ja ihan en ehtis kahdeksaa tuntia päivässä kävellä, juosta, pelata tms. Yöt tietty jos harrastais villiä seksiä ja kävis päivät töissä, vois olla mahdollista, mutta hiukan raskasta.

Miksi mie en voi olla niitä ihmisiä, jotka voisivat syödä aika vapaasti, liikkua ja olisivat hoikkia kuin pajunvarsi. Tai sitten niitä, jotka syövät mieluummin porkkanan kuin suklaapatukat? Täh, onko se porkkana oikeasti olevinaan parempaa? Ei ainakaan minusta. Tykkään kyllä kasviksista, mutta paljon muustakin, niinkuin peilikuvasta näkyy.
Mutta jälleen kerran, yritetään petrata ruokailussa ja salilla olis vaan käytävä, kun väistämätön tosiasia on, että en mie tästä nuoremmaksi tule, vaikka mieli onkin alle kolmekymppisen. Ja voin kiittää myös perintötekijöitä tästä vartalonmallista ja kropasta, joka kerää kaiken ylimääräisen vyötärönympärille, isäni on hoikka kuin mikä, mutta yllättäen sain äidin geenit.

Salilla käynti on tavallaan ihan mukavaa, saa ylittää itsensä, kun jaksaa pusertaa hyvän treenin, mutta sinne lähteminen on välillä kovin vaikeaa. Enkä kestä ryysistä, joka iltaisin salilla on ja laitteisiin täytyy jonottaa, että saat alkaa treenaamaan. Tekis mieli kääntyä kannoilleen ja sanoa morjens, pitäkää tankonne. Ehkä pitäis rakentaa oma sali olohuoneeseen, ettei kanssaihmiset sotkis miun harjoitusta. Toisaalta onhan tuossa nurkassa punttia ja kahvakuulaa pölyttymässä, että käyttämättä jäisivät, salille siis. Nyt mulla on kyllä hyvä treeniohjelma, joten jospa siitä saisi motivaatiota treenaamiseen ja kun katselee niitä hoikkia naisia hyvällä kropalla, niin ehkä sieltä löytyy motivaatiota itsellekin tehdä jotain. Ja onhan siellä joskus silmänruokaa, eli komeita miehiäkin,joita treenin ohessa voi tuijotella.
Ovat varmaan kauhuissaan, että mitä tuo iäkäs täti-ihminen kyylää ;)

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa, mie lähen Ellin kanssa kävelylle!