lauantai 20. helmikuuta 2016

Reissu Tampereelle

Hohhoijaa... Tarun elämää, olkaa hyvä.

Lähdinpä sitten eilen käymään Tampereella, treffeillä. Olin Tinderin kautta kirjoitellut erään miehen kanssa jo jonkin aikaa, epäsäännöllisen säännöllisesti. Sovimme, että menen häntä tapaamaan Tampereelle ja eilen sitten lähdin.
Hyvällä mielellä hyppäsin onnibussiiin ja ajattelin, että onpas kiva tehdä pieni minireissu mansen suuntaan. Elli hoitoon ja matkaan.

Noh, perillä minua odotti hiukan erioloinen kaveri, kuin odotin. Matkaan lähdettiin hänen vanhalla volvollaan ja tiesin heti, että ei prkle, tää ei ole minun juttu, mutta yritin antaa hänelle mahdollisuuden. Siitä sitten ajeltiin jonnekin kaupungin laidalle, etsimään ilmaista autopaikkaa, kun hän ei omien sanojensa mukaan ole viitsinyt omaa autopaikkaa keskustassa ottaa. Paikan löydyttyä sitten käpyteltiin keskustan suuntaan ainakin pari kilsaa, mie korkkareissa, hän vaelluskengissään.

Syömään hän vei minut pizzataksitasoiseen ravintolaan, tosin todettakoon hänen edukseen, että sisustus oli hieman viihtyisämpi. Listoja siinä katseltiin ja hän kertoi pizzojen olevan paremman ravintolan tasoisia, tosin en testannut. Otin kanaa salaatilla, hän wienerleikkeen perunamuusilla, hinta molemmissa 9€. Tilaukset tehtiin kassalle ja hän herrasmiehenä huikkasi mennessään edeltä, että "tule hei maksamaan tuo sinun oma ruoka, kun se pitää maksaa kassalle".

Miepä siis itse maksoin kalleimman ravintolan annoksen, eli 9 euroa ja otin siiderin kaveriksi, hinta 12 euroa, edullista siis oli.  Ei ollu viinaa valitettavasti tarjolla, koska olisin ottanut shotin siihen kohtaan, omaan piikkiini tietenkin.
Siinä sitten syötiin ja mie mietin mielessäni monenlaista(voi v****, miten tässä näin kävi jne.)
"Päivällisen" lopuksi seuralaiseni pakkasi lopun ruokansa rasioihin haarukkallaan. Muusin omaan ja pihvin omaan rasiaansa, koska hän ei jaksanut koko annosta syödä. Tarkka kaveri siis, ekologista ottaa loput mukaan, tosin muovirasiat vei tästä aatteesta pohjan.
Seuraavana sitten matkasimme kävellen hänen asunnolleen, joka oli elämys sinänsä.
Astuttuani sisään asuntoon, huomasin ensimmäisenä roskapussin eteisessä, puoliksi irti olevat verhot, pyykkikasan olohuoneessa, vaikkakin mies kertoi siivonneensa. Kävin myös tutustumassa vessaan, jossa ei ollut saippuaa, pyyhettä ja siisteystaso oli vähintäänkin kyseenalainen. Pyyhettä kysyessäni, hän kaivoi pyyhkeen olohuoneen pyykkikasasta, koska oli siivottuaan unohtanut pyyhkeen tietenkin laittaa vessaan, jonka seinässä ei ollut koukun koukkua. Kysyinkin, että mihin pyyhe laitetaan, oli paikkana loisteputki, jossa oli muovinen koukku viritettynä. Kekseliäs ratkaisu, ei siinä mitään.

Hetken istuttuani hänen sohvallaan, sain sanotuksi, että mie lähden kohti Helsinkiä, tää ei toimi.
Onneksi seuralaiseni ymmärsi tämän ja kertoi, että hänen egonsa ei tästä kärsi, koska suurin osa naisista kuitenkin hänestä kiinnostuu. Mies kertoi kuitenkin todennäköisesti käyneensä enemmän treffeillä kuin minä. Hän myös kertoi, että  prosentuaalisesti hänestä kiinnostuu useampi nainen, kuin miehistä yleensä. Good for him.
Puettuani takin päälleni, kokeilin ovea, joka oli takalukossa. Pakotin itseni rauhalliseksi ja odotin oven aukaisua, kun samalla mietin kaikki väkivallan keinot, joita käytän, jos en ulos pääse. Pääsin kuitenkin ulos ja kaikki sujui hyvin. Tulipahan käytyä Tampereella. Reissu kesti matkoineen ja treffeineen kuusi tuntia. Reissun parhaat hetket olivatkin Onnibussissa menomatkalla ja junassa kotimatkalla.

Junassa kotimatkalla päätin, että miun treffit on nyt kaikenmaailman palveluiden kautta treffailtu. Jos vaihtoehdot on tätä luokkaa, niin aika hyvä on olla kaksin Ellin kanssa.
Treffeille lähden korkeintaan jonkun luotettavan ystävän järjestämänä, ja silloinkin mietin tarkkaan.
Ihania keväisiä päiviä kaikille. Jatkan taas joku päivä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti