Sulkaa ja suukkoja ;)

Olisi taas viikko loppusuoralla, vaikkakin yövuorot alkaa huomenna. Mukava ja kiireinen viikko takana.

Tänään ensimmäiset seniori SM-kisat sulkiksessa ja voittokin tuli ekasta pelistä, vaikka odotukset ei olleet korkealla. Mutta pientä kriisiä kyllä pukkaa, kun seniorisarjoissa saa jo pelata. Pitääkö sitä oikeasti alkaa uskomaan, että ei ole enää nuori? En suostu, olen vielä nuori ja niinkuin kisoissa sanoin tuomarille, että jutut ei ainakaan junioreita parempia ole. Ei kai se väärin ole, että höpöttää huonoja juttuja ja tuntee itsensä nuoreksi? Peiliin kun katsoo harvemmin, tai ei ainakaan kovin tarkkaan, voisi hyvin ajatella, että ei ole vielä 20 vuotta vanhempi... Tosin peili kertoo toista ja samoin kroppakin. Ei enää palaudu samalla tavoin kuin nuorena, mutta täytyy kuunnella itseään ja omia rajojaan. Jutuissa ei ole kyllä mitään rajaa, enkä usko et paranemaan tulevat jatkossakaan, sen tietää kaikki, jotka miut tuntee.

Nyt alan nauttia vapaaillasta ja valmistautua huomisiin peleihin, tsemppiä kaikille sulkis- ja muihin peleihin, mitä viikonloppuna vastaan tulee! Jos ei muita pelejä ole edessä, muistakaa silmäpelit, mie ainakin panostan niihin sulkiksen lisäksi.

Pus ja huippua viikonloppua <3

Aurinko ja vapaa, mikä loistava yhdistelmä :)

On siis kevät, kuljen Hakaniemenrantaa tai oikeastaan Marjaniemen rantaa...

Pikkuhiljaa tässä alkaa jonkin verran jännittää, että missä asun toukokuun alussa? Myin asuntoni reilu kuukausi sitten ja uutta en ole vielä saanut, tarkoitus siis muuttaa vuokralle. Aluksi ajattelin, että kyllä se asunto löytyy, turha stressata ja menen vaikka hetkeksi ystäville asumaan. Mutta minne laitan tavarani? Poika voi mennä isälleen, vaikka ei sinne tietenkään haluaisi. Toivottavasti hän saa Hoasin asunnon, jonne myös laitoin hakemuksen, tai ehkä muutankin Jonin kanssa opiskelija-asuntoon, jos hän sellaisen saa.  Siitä se riemu vasta repeäisi.

Olisihan tietysti noita vuokra-asuntoja, mutta hinnat on kyllä aikamoisia, kun suhteuttaa tähän sairaanhoitajan palkkaan... Noh, odotellaan vielä, parin viikon päästä pitänee alkaa pakata tavaroita, minne ikinä ne sitten laittaisinkaan.  Mutta koska ulkona on ihana sää ja aurinko paistaa, en tänään stressaa asiasta, piste.

Tänään pesen pyöräni ja fillaroin huomenna töihin eli aloitan pyöräilykauden. Lenkki jäi tältä aamulta, mutta teen sen iltapäivällä ennen sulkispelejä, alkulämmittelyksi, ja illalla menen vielä pelaamasta salille. Tämä oli lupaus, olen oikein reipas tänään. Vaakakin näytti aika peruslukuja, joten vielä on mahdollisuus kesäkuntoon 2014 ;)

Yllä kauppa-ja terassipyörä, jolla voi hamonen päällä polkea ja alemmalla poljetaan sitten kovempia lenkkejä 😊

Haasteita riittää tässä elämässä...

Työpäivä takana, mukava ja intensiivinen sellainen.
Liikuntahaasteista tänään tehty kyykyt, punnerrukset, vatsat ja lankku.
Koville otti, mutta vaikka tekee kipeää ei haittaa 😊



Kirjoitan huomenna paremmalla aikaa, nyt painun nukkumaan ja yritän aamulla laittaa ihanat uudet lenkkivaatteet päälle mennäkseni juoksemaan...

Hyvää yötä ja hitokseen hymiöitä!

Ps.oli ihanaa aamulla huomata, että Fiestan takaoven puolivälissä on hieno raja pestyn ja ei pestyn auton välissä. joten muistakaa laittaa käsijarru päälle, jos ei toisin mainita autopesulassa 😁

Tavallinen tiistai(ko)?

Aamu alkoi mukavasti lenkkeilyllä Ellin kanssa kauniissa auringonpaisteessa ja keväistä luontoa ihaillen...
Kyllä se on käsittämätöntä, kuinka paljon tuo valo piristää ja tuo energiaa.

                                                                             

                                                              

Lenkin jälkeen edessä oli 220 kyykkyä ja kaksi minuuttia lankussa, huh huh, ottipas koville, taas. Lopuksi vielä 70 vatsalihasliikettä ja 45 punnerrusta, huh, miten sitä voikin ottaa noin koville? Kai tätä elopainoa on senverran, että vastusta tulee jo ihan siitäkin...

Ennen iltavuoroa kävin heittämässä kaverin lentokentälle, jonka jälkeen insprioin itseni pesemään auton, kun matkaa ei ollut kuin 11 kilsaa kentältä ja sieltä sitten töihin. Noh, ekaksi mie ajelin tietenkin väärästä liittymästä joten ajoin tuplasti tuon matkan pestäkseni auton.
Ja arvatkaas miten kävi autonpesussa? Mie hienosti osasin käyttää sarjakorttiani(koska olin käyny kerran aiemminkin) ja ajoin Fiestani pesulaan. Kyseessä on siis sellainen itsepalvelupesupaikka, jonne auto ajetaan parkkiin ja sen jälkeen ne pesuharjat liikkuu siinä auton ympärillä ja auto on siis paikallaan. Auton sammuttaessa mietin, että laitanko käsijarrun päälle, mutta muistelin, etteihän sitä yleensä laiteta, joten jätin auton vapaalle ja aukaisin puhelimesta Facebookin... Hetken siinä facessa surffailtuani satuin katsomaan sivulle, huomatakseni seinällä kyltin, jota ei mielestäni ollut tullessani. Siinä hetken ihmeteltyäni, että tuntuu kuin auto liikkuisi, ymmärsin, että tosiaan se liikkuu pesuharjojen mukana taaksepäin. Apua, auton takapuskuri oli jo melkein ovessa kiinni, eli nopeasti jarrua ja autoa muutama metri eteenpäin, sillä seurauksella, että autosta tuli pestyä vaan etuosa ja sivut, takaosa jäi pesemättä. Eihän ne harjat taakse pääse jos auto kulkee niiden harjojen mukana ;) Eli hienosti meni se pesureissu, mutta ainakin auton kyljet kiiltää :)

                                  

Eli millainen päivä mulla oli tänään? Normipäivä. Millainen päivä mulla on huomenna? Noh, varmaan normipäivä ;)

Aurinkoinen vapaapäivä

Ihanaa herätä hyvin nukutun yön jälkeen ja syödä aamupuuro rauhassa. Ainoa mikä varjosti aamua, oli se, että raejuusto oli loppu, arghh, kyllä mie niin mieleni pahoitin... Mutta sain puuron syöytyä ja raahattua itseni Bodybalanceen. Lähdin reippaana ja ajattelin, että rento tunti menee collegehousuissa, mutta kuinka kävikään? Siellä ne kaikki naiset oli ihanissa trikoissaan, sävy sävyyn ja mie hikoilin kuin porsas collarihousuissani. Siinä katsellessani muodikkaisiin urheiluvaatteisiin pukeutuneita jumppaajia päätin, että lähen ihan just ostaa jotkut kivat trikoot, enkä enää ikinä lähde jumppaan collegehousuissa!!

Jumpan jälkeen riensinkin keskustaan lounaalle ihanan ystäväni kanssa ja nautin seurasta sekä auringosta täysin rinnoin. Lounaan jälkeen sitten trikoita ostamaan. Oli monenlaista kyllä tarjolla, mutta huh, mitä hintoja juoksuhousutyyppisistä ratkaisuista pyydetään? Kallista kangasta sanon mie, joten luulis kyllä jalan nousevan lenkillä. Löysinkin ihanan pinkin pipon ja trikoot kohtuuhinnalla ja painelin kotiin valmistautumaan lenkkiin.
On se ihme, miten sitä nainen ilahtuu kun laittaa nätit vaatteet päälle, vaikkakin lenkille. Siitä sitten ulos Ellin kanssa ja juoksin puoli tuntia suhteellisen kevein askelin. Varmasti uusien varusteiden ansioita ja loppuenergia tuli keväisestä auringon paisteesta.

Carpe Diem 😊

Elämä on kivaa ❤️

Viikonloppu töitä takana ja huomenna vapaa maanantai ;)
Työpäivä meni tänään kivasti ja ehdin käydä pienillä päiväunilla kotona ennen sulkista. Pelit sujui hyvin tappiosta huolimatta ja kentällä oli hauskaa, ja niin se pitäiskin aina olla. Välillä jäädyin kentällä, eikä jalat kulkenut, lyönnit meni minne sattuu, mutta vastustajat oli huippuja, kuten myös pelikaveri, joten ei murheen häivää ;)

Mulla on näin sunnuntaisin vakiovuoro sulkista ja aina kun mie lopetan pelit, on hauska herraporukkaa olusilla hallin kahviossa. Tänään arvuuteltiin ikää, parasta sählyn pelaajaa ja muuta mukavaa. Hauska porukka ja mukavia miehiä, joihin olen tutustunut ohikukiessani ;) Jos pojat luette tätä, niin terkkuja, ootte ihquja!
Pitäis aina muistaa, että kun hymyilet, sinulle hymyillään!

Kotona jatkoin kyykkyhaastetta 190 kyykyllä katsellen kympin uutisia ja ne menikin aika kivasti. Lankkuhaaste sitten olikin vaikea, kun takareidet meinas hiukan hapottaa kyykkyjen jäljiltä, mutta
1,5 minuuttia lankutin, vaikka teki kipeää.. Tänään oli myös punnerrushaasteessa 46 punnerrusta, joka myös teki todella tiukkaa, mutta ähkien ja hammasta purren, done ;) Lopuksi 70 vatsalihasliikettä ja olen punaviinilasini ansainnut?

Huomenna aamulla jumppaan, sitten lounaalle, ja jos illalla olen oikein reipas, menen juoksemaan Ellin kanssa, joten toivotaan aurinkoista päivää!

Nyt nautin tallennuksista ja vietän laatuaikaa itseni kanssa, ennen kuin kömmin peiton alle Ellin kanssa.

Aurinkoinen lauantai!

Olipas ihanaa kun tänään sai nukkua hiukan pidempään ja juoda aamukahvit kotona ajan kanssa...  Aamukahvin jälkeen kävin naapurissa ystävän luona kyläilemässä ja pohtimassa ihmissuhteiden haasteita, varsinkin parisuhteiden... Tuloksena oli, että taidan jättää väliin ja viihtyä yksin, vaikka läheisyyskin olis kyllä ihanaa välillä. Mutta tästä aiheesta jatkan vielä joku toinen päivä ja oikein ajan kanssa... Mutta tämän keskustelun jälkeen, päätimme lähteä ystäväni kanssa ostamaan jotkut ihanat juoksukengät, että lenkkeily maistuis paremmalta, ja olihan ulkona aivan mahtava auringonpaiste... Niinpä sitten päädyimme Intersporttiin ostamaan ihanat juoksutossut, joiden värillä oli kyllä väliä ;)

Eikös ole ihanat ja niin oli hyvät kävellä, että kyllä mie hitokseen tykkäsin ja vielä tarjouksesta ostin...

Lenkille siis heti ostosten jälkeen ja olipas hyvä olo tunnin lenkkeilyn jälkeen, tosin en kyllä juossut. Kengät ja keli vaikka olisi kyllä ollu ihanat siihen hommaan, mut seuraavan kerran juoksen varmasti!

Lenkkeilyn jälkeen loppulämmittelynä vielä kyykkäsin 185 kertaa ja tein lankkuhaasteen myös. Vatsalihashaasteessa ja punnerruksissa oli välipäivä ja taidanpa tehdä ne huomenna töissä vaikka kahvitauolla ;) 

Tänään oli hyvä päivä niin kotona kuin töissäkin, joten kaikkensa antaneena voin mennä nukkumaan ja aamulla takaisin sorvin ääreen! 

Go with the flow <3

Haasteista vielä...

Ai niin, lupasin kertoa kuinka punnerrus-, kyykky-, lankku- ja vatsalihashaaste etenee? No ne etenee aika kivasti, tänään tein 180 kyykkyä, joka on muuten aika monta kyykkyä putkeen, meinaa usko loppua ja laskut seota, mutta selvisin... Otin hiukan viiniä ja aloitin punnertamaan 12 punnerrusta + 13 + 10+10 + 15 punnerrusta, joka on muuten yllättävän paljon? Ohjeissa luki, että juo riittävästi nesteitä, ja mie join, tosin viiniä, mutta onhan se nestemäistä, eli ei se väärin voi olla? Tämän jälkeen sitten vielä pysyttelin lankussa minuutin ja kolkyt sekuntia, aika pitkä aika on sekin muuten. Punnerrusten jälkeen tuntui lankku itse asiassa yllättävän raskaalta, mutta hoidin homman loppuun ja tein vielä vatsoja 80 kertaa eri variaatioin ;) Aika hyvin tälle perjantaille, vaikka muuta en saanutkaan tehtyä, niin tämän projektin hoidin kunnialla. Tupakkalakko odottaa vielä päivää parempaa, mutta ehkä aloitan sen samalla kun Bodycampin ms Fitness-ohjelman ;)

Perjantai-illan huumaa vai tuskaa?

Perjantaihin liittyy aina jännittävä fiilis, että viikko on ohi ja viikonloppu alkaa. Mutta vuorotyöläisenä mulle tämä perjantai vastaa vaikka päivätyötä tekevän keskiviikkoa, koska olen viikonlopun töissä... Silti perjantai on kuitenkin päivistä jotenkin erilainen ja siihen liittyy monenlaisia odotuksia ja ajatuksia. Ja mulla se vielä on sauna-ilta, eli se tietää rentoutumista saunan ja tänään yllättäen punaviinin parissa ;)

Elli on nukkunut koko illan selällään miun sängyssä, koska oli päivän mukana töissä touhuilemassa, se on kyllä niin reipas ja ahkera. Mulle se tarkoittaa siis iltaa television ja somen parissa.

Ystäväni toivoi tänään aiheeksi kumman kaa juttuja, joten mietitäänpäs lopuksi hiukan et mitä ne Ellu ja Anne aina miettii? No hei, kumman kaa olisit; Elastine vai Teemu Selänne? No tietty Ela, se on niin söpö ja jotenkin aito, mie niin tunnistan itseäni kun se jammaa hassusti tuossa Voice of Finlandissa, Teemu on jo niin last season ;)

Otetaan hei perjantain kunniaksi vielä toinenkin, eli kumman kaa olisit: Paula Koivuniemi vai Armi Kuustonen? No mie ottaisin Armin, sillä on niin hauskoja hahmoja, ne koskettaa mua ;)

Mie ehdottomasti olisin noista kumman kaa-sarjan naisista tuo Ellu, se on ihan loistava nainen ja ollaan vähän niinkuin samalla alalla eli sairaanhoitajia ja muutenkin löydän meissä samoja piirteitä... Vai mitä mieltä ystäväni olette? Ollaan yhtä näppäriä hoitajia, pyöreitä ja kun juhlitaan, niin juhlitaan sitten kunnolla :*

 

Torstai-illan tuumailuja

No niin, kotona ollaan, sohva, punaviinilasi ja mie. Ei se väärin voi olla, jos ottaa lasin punkkua päin peetä menneen sulkispelin jälkeen... Olen täällä itseltäni kysynyt tänään ja useita kertoja aiemminkin, että miten vaikeaa voi olla liikuttaa jalkoja, pitää maila ylhäällä ja osua sulkaan? Vissiin liian vaikeeta kun ei se onnistu, vaikka yksi juttu onnistuu, toinen ei. Mutta se on toisaalta samoin tässä elämässäkin, harvoin kaikki asiat sujuu kuin vettä vain ;)

En sitten aamulla lähtenyt kävellen töihin, oli kylmä, väsytti ja selityksiä toisen perään... Hypättiin siis Ellin kanssa miun ihanaan uuteen turkoosin siniseen Fiestaan ja ajeltiin töihin. Matkalla meinasin romahtaa, kun kaivoin puhelinta laukusta, sillä seurauksella, että etusormen pää halkesi, kun viilsin sen sinne jättämääni kuullokkeiden muovikotelon reunaan. Ai prkle, että sattui, itketti ja muutamia kirosanoja tulavahti suustani. Ajattelin, että saa nähä mitä päivästä tulee töissä? Mutta hyvähän siitä tuli kuitenkin ja hyvillä mielin lähdettiin Ellin kanssa kotiin.

Kotiin tultuani mie kyllä mieleni pahoitin,  ja olin valmis pistämään 18 vee poikani pihalle ihan justiinsa sillä sekunnilla, kun oli imurointi tekemättä, tiskit altaassa ja leivänmuruset pöydällä, koska oli vissiinkin tuolla miun pikkuisella murmelilla ollut nälkä, ennen lähtöä menoilleen... Siinäpä sitten puhisin aikani ja lähdin pelaamaan sulkista ja oli ihanaa nähdä ystäviä hallilla. Mutta ennen sitä, mie sitten sorruin taas ja ostin askin tupakkaa... Varmaan sitten rangaistuksena siitä, pelitkin meni ihan puihin ja leuka rinnassa, uusia pettymyksiä odotellen lähdin kotiin hallilta.

Kotiin palattauani Elli odotteli innoissaan miuta kotiin. Poikani jutteli kotoisasti skypessä kaverin kanssa, kiroillen pelin kulkua ja mie olin taas täynnä rakkautta.
Rakastan kaikesta huolimatta laiskanpuoleista poikaani, Elli-koiraa ja sulkapalloa, vaikka kaikissa on omat haasteensa, Ellissä tosin vähiten <3

Ihan ei menny putkeen tämä blogiteksti tänään, kun kirjoittelin tuossa pitkät pätkät asiaa, mutta sain kuin sainkin ne kadotettua. Eli nyt juon pari lasia viiniä, toivotan hyvää yötä, ja palaan asiaan huomenna uudestaan. Eli ihan hitokseen hymiöitä ja hyvää yötä ;)

Loman jälkeistä elämää

Aamu alkoi loman jälkeen aurinkoisissa merkeissä ulkoillen Ellin kanssa, sain siis itseni ulos ovesta, hyvä mie ;)                        

Lenkin jälkeen sain tehtyä 160 jalkakyykkyä, vatsalihasliikkeet, puolitoista minuuttia lankussa, joka muuten on älyttömän tylsää, mutta siskonpetiä nauhalta katsellessa kestin sen ajan. Punnerrukset sujuivat myös samaista ohjelmaa katsoen, jossa aiheena muuten oli seksi ;)
Siinä sitä laulettiin seksistä ja kerrottiin kokemuksista, kun mie vaan punnersin ja kyykkäsin keskellä olkkaria, mutta kyllä oli hyvä mieli kuntoilun jälkeen, vähän niinkuin useimmiten seksinkin jälkeen. Kokeilkaapas vaan, siis tuota kuntoilua ;)

Urheilusession jälkeen piipahdin kummtätin kanssa lounaalla syömässä salaattia ja lohta, jonka jälkeen reippaasti töihin. Pomokin ihan kyseli et olenko löytänyt jonkun miehen tai rakastunut, kun kuulema olin niin hehkeenä. Heh, ehkä, mutta isoin syy oli kyllä parin viikon lomailulla ja aamupäivän reippailulla. Ja niin mie sitten mieleni pahoitin, kun terveellisen ruokailun jälkeen jouduin töissä tilanteeseen, jossa oli tarjolla kinuskikakkua, sipsejä, jäätelöä ja karkkeja. Arvatkaa vaan, et sorruinko? No tietenkin, otin kaikkea, ihan vaan kohteliaisuudesta, eli se siitä kuntoilussa kulutetuista kaloreista... Mutta huomenna on uusi päivä ja aloitan tupakkalakon, tai siis lopetan vai miten se meni?

Eli tervetuloa arki, tää olis valmis ottamaan arjen haasteet vastaan! Nyt kauneusunille ja ehkä aamulla reippailen töihin, mut en lupaa mitään. Lumisateessa en kävele, EN. Jos joku on varmaa, niin se on varmaa ;)

Roihuvuori hiljenee ja toivottaa kauniita unia 😊

Hieman itsestäni

Taisin aloittaa blogin kertomatta itsestäni paljoakaan. Eli tämän blogin takana on 36 vuotias nainen ja mulla on siis 18 vuotias poika, josta jo aiemmin kerroinkin. Ystävänihän tämän jo tietävätkin, mutta jos nyt joku muu tätä sattuu lukemaan, niin tiedätte perusasiat ;)

Tänään oli siis miun viimeinen lomapäiväni, tai oikeastaan vapaa, ennen paluuta töihin... Toisaalta on kiva palata työn touhuun, mutta toisaalta kyllä aika kului tässä vapaillakin touhuillessa. Tosin ainahan olis kiva lähteä lomailemaan, mutta mie vietin loman tavaten kavereita, katsellen tallennuksia ja pelaillen tuota minulle niin rakasta lajia, eli sulkista. 

Lounaalla kävin useita kertoja ystävien kanssa ja myös kerran menin lounaalle, niin että lounas jäi hyvässä seurassa syömättä. Mutta siitä huolimatta se oli paras lounas pitkään aikaan. Ja kävinhän mie myös Tallinnassa yhden yön; kylpylässä, hieronnassa ja tietenkin syömässä. Ulkoilemassakin tuli käytyä ystävän kanssa Pataässässä, mutta laulut jäi laulamatta, ehkäpä seuraavalla lomalla, tai kerralla laulan jonkun ihanan biisin kaikkien iloksi tai suruksi ;)

Mutta huomenna aloitan (taas) uuden paremman elämän, syön paremmin, urheilen enemmän, jatkan lankku-, punnerrrus-, kyykky- ja vatsalihashaastetta ja nukun paremmin. Kerron kyllä sitten miten projektit etenee ja huhtikuussa alkaakin sitten bodycampin ms Fitness ohjelma, joten saa nähä miten timmissä kesällä ollaan... Sen kun näkis ;)

Ehkä lopetan myös tupakoinnin, jonka olen taas aloittanut. Hirveesti pukkaa projektia, saa nähä kuin ämmän käy? Kerron kyllä, sen lupaan.

Huomenna siis paluu arkeen ja hyvään elämään, joten työniloa ja tsemppiä meille kaikille! 

Nyt kauniita unia <3

                                

Muistojen havinaa

Ajattelinpa muistella tässä kevään korvilla hiukan viime kesää, joka oli kaiken kaikkiaan aika tapahtumarikas... Kesän paras reissu oli kyllä Himoksen Iskelmäfestarit, jossa olimme kahdeksan hengen tyttöporukalla ja mie olin ns."matkanjohtaja".

Reissuun lähdettiin neljän naisen voimin miun silloisella tilaihmeellä, eli Nissan Micralla, jonne yllättäen mahtui neljä naista neljän päivän tavaroineen, ei huono ;)

Reissuun mahtui kaikenlaisia tunnelmia, ilmakitarakisaa, jonka muuten voitin ainakin kahtena iltana, benjiihyppyä, josta kuvaa alempana, kihlausta, polttaria ja paljon naurua festaritunnelmissa.

                         

                                                                                                                                      

        

Reissusta jäi paljon hauskoja muistoja ja muutama superhauska uusi ystäväkin elämään ja vanhoista ystävistä tuli monta uutta piirrettä esille, eikä kaikkein vähiten itsestäni. Ystäväni kyllä tietävät mitä tarkoitan ;)

Ensimmäistä kertaa elämässäni kävin myös Kuopiorockissa ja edellisenä kesänä tuli tutuksi Ilosaarirock, joten niin sitä vaan vielä jaksaa vanhakin tanssia. Ei ne festarit ole pelkästään nuorten juttu, vaan kyllä sitä hauskaa saa ja täytyy pitää myös aikuisena. Saa nähdä mitä ensi kesä tuo tullessaan?

Alla oleva kuva Kuopiosta, jossa lyötiin vetoa, kuka pysyy pisimpään tuossa kyydissä, sanomattakin selvää, että voitin kyllä ;)

Elämää tiistai-aamuna

Hieno tiistaiaamu 18 vuotiaan pojan kanssa jälleen kerran. Great.
Mikähän siinä on kun nykyisin nuoret ajattelevat, että kaikki palvelut tarjoillaan kultalautaselta ja vanhempien velvollisuus on olla tarjoilija? Ei kiinnosta mennä kesätöihin, kun pitää saada hengailla kesällä kaverien kanssa, sähkötupakkaa voi polttaa sisällä ja äiti on paskamainen kun ei anna lupaa. Ja se koko 18 vuotiaan ylimielisyyden määrä, joka huokuu joka eleestä. Mutta uhkailu, tuo kasvatuskeinoista jaloin, saa viimeinkin puheen toiminnan tasolle. Kun uhkaa katkaista puhelinliittymän, jos ei ala tiskikone tyhjenemään näillä näppäimillä, alkaa yllättäen kone tyhjentyä ja likaiset astiat menemään koneeseen, tietenkin sillä
seurauksella, että kouluun ei ehditä ajoissa...
Ja sitten toinen hieno mies elämässäni, joka on poikani isä. Hänelle soitettuani, ei justiinsa kiinnostanut kuunnella ja työtkin painaa päälle, heh, kukapa sitä oman poikansa asioita jaksaisi työpäivän aikana miettiä, kun kuitenkin on siistimpää naputella vasaralla nauloja seinään.
Mutta tästäkin huolimatta hienointa on, että tuo naulojen naputtelija on todellakin ex-mieheni.

Tämä avautuminen liittyi tämän aamun hienoihin hetkiin, mutta olen jo tunnin päästä unohtanut koko jutun ja rakastan taas poikaani, kun hän ystävällisellä äänellä tulee kysymään rahaa johonkin tärkeään menoon. Silloin hän nimittäin pysty olemaan oikein kiva ja ystävällinen ;)

Elämää osa 2

Minulla on koira nimeltä Elli, oikein suloinen otus, jossa on Parson Russelia, Gorgia ja Tiibetin Spanielia. Elli herättää ihmisissä yleensä lämpimiä tunteita, kuten koirat usein ihmisissä.

Ellin kanssa liikkuessa ihmiset pysähtyvät juttelemaan, kujertelevat ja lässyttävät Ellille. Koiran omistajana tyydyn hymyilemään ja odottelemaan, kunnes hellyydenosoitukset on annettu. Joskus saan kertoa kuinka vanha Elli on, minkä rotuinen ja kuulemaan kuinka suloinen hän on. Mutta entäs minä? Ei tule kohteliaisuuksia eikä lepertelyä, tosin en mie sitä odota keneltäkään ei kiinnostavalta, mutta jonkun komean miehen kehut myös emännälle olisi paikallaan. Toisaalta, eipä sellaiset ole Elliäkään lähestyneet, saati sitten minua. 

Elli on minulla usein mukanani töissä, jossa aamuisin astuessamme työpaikalleni, kuuluu aina iloinen leperrys kun Elli kipittää sisään ja minulle asiallinen huomenta, jos edes huomataan koiran omistajaa. Tosin Elli on paljon hidasta emäntää nopeammin pelipaikoilla. Työkaveritkin, jotka eivät paljon tunteitaan muuten näytä, saattavat leperrellä Ellille kuin pikkuvauvalle, mikä onkin toisaalta aika hauskaa. Eräälle tälläiselle kollegalleni tästä huomautettuani, hän vastasikin, että olisiko kiva jos hän lässyttelisi minulle ja sanoisi vaan Ellille asiallisesti moi. Joo, olisihan se vähän outoa, mutta... 

Miksi ihmiset ei lähesty toisiaan yhtä lämpimästi, jos huomaavat jonkun kuuman naisen tai miehen? Ei, en tarkoita, että tarvitsisi lässyttää niin kuin koiralle tai vauvalle, mutta voisi ihan rohkeasti vaikka sanoa, et hei, näytätpä hyvälle tai että onpa sulla kauniit hiukset, tai vaikka et oletpa upea ilmestys. Mutta eipä ole kukaan minule sanonut, mistä sitten johtuukin, tai ehkä meiltä ihmisiltä tai sitten vain minulta, puuttuu tuo Ellin luontainen sympaattisuus. 

Eli jospa tänään oltaisiin rohkeita ja sanotaan jotain kivaa, vaikka jollekin ihan ventovieraalle kanssakulkijalle ;)

Elämää

Ystäväni kannustamana päätin aloittaa kirjoittamaan blogia ja niinkuin otsikko kertoo, aiheena on elämä.
Viime vuosina elämä on tuonut eteeni monenlaisia tilanteita niin hyvässä, kuin ei niin hyvässä. Mutta toisaalta kaikki mitä on vastaan tullut, on kasvattanut, ehkä? Tosin Haloo helsingin biisin mukaan, mikä ei tapa, niin se todellakin hajottaa, pitää myös paikkansa huonossa hetkessä. Jälkeenpäin vasta on tuo kasvun paikka, vaikkakin ei tämä nainen kyllä ihan aina opi virheistään, mutta yritys on kova.

Jos kuvailisin itseäni täällä blogin takana, voisin olla Putoushahmoista Antskun, Ymmi Hinaajan ja pastori Luttisen sekoitus ja siihen vielä ripaus viime kauden Herppeenluomaa. Toki löytynee minusta myös asiallinenkin puoli, se on vaan usein oikein hyvin piilossa.

Tänään olen miettinyt sitä, kuinka vaikeaa on pitää yllä urheiluharrastusta, kun olisi niin paljon kaikenlaista muutakin mukavaa tehtävää. Tosin harrastan kyllä säännöllisesti, mutta mites kuntosali, miten sinne on on niin helvetin vaikea mennä säännöllisesti? Suunnittelen lähes joka viikko, että ensi viikolla menen salille ja aloitan käymään siellä oikein aamusta, ennen töihin menoa, ainakin kolme kertaa viikossa. Mutta jep jep, kun koittaa aamu ja pitäis herätä pari tuntia normaalia aikaisemmin, mitä teen? Selitän itselleni kuinka tärkeää on levätä ja kyllähän sinne salille ehtii myöhemminkin. Justiinsa joo... Töiden jälkeen on sitten pakko tulla kotiin, kun niin hirween paljon väsyttää ja ruokaakin pitää saada, kun tiedättehän, että säännöllinen ruokailu on ihan hirween tärkeetä. Sitten kun on laitettu ruokaa, pitääkin hiukan levätä ja tarkistaa Facebook-viestit ja päivitykset. Eihän sitä tiedä mitä kaikkea mielenkiintoista on somessa tapahtunut ja joku on voinut laittaa jonkun tärkeän viestin tai jotain? Siinä se sitten kello tuleekin jo sen verran, että täytyy lähteä pelaamaan sulkista tai jos ei ole pelejä, on ehkä pakko käydä naapurissa manaamassa ihmisuhteita ja ehkä ottaa lasi viiniä? Ehtiihän sinne salille huomennakin, vai pitääkö pitää lepopäivä sulkapallopelin jälkeen?

Tänään taidan tehdä jalkakyykkyhaasteen sekä lankkuhaasteen, tuskin mie sinne salille tänäänkään pääsen?

Todellakintodellakintodellakin ihanaa päivää ja viikonalkua!